Toiminnallinen testaus on ohjelmistotestauksen menetelmä, jossa sovelluksen toiminnallisia vaatimuksia (usein käyttötapaukset tai käyttäjätarinat) tarkastellaan käyttäjän näkökulmasta. Sen tavoitteena on varmistaa, että sovellus toimii suunnitellusti ja täyttää käyttäjien tarpeet. Tämä tarkoittaa, että testit keskittyvät varmistamaan, että ohjelmisto suorittaa odotetut toiminnot ja toimii oikein eri skenaarioissa. Esimerkiksi siis tarkistetaan, että laskutoimitukset tuottavat oikeat tulokset, lomakkeet tallentavat tiedot oikein ja käyttäjän antamat syötteet käsitellään oikein.

Tässä artikkelissa käsittelemme toiminnallisen testauksen perusteita, sen tärkeyttä sovelluskehityksen eri vaiheissa sekä sen tekemistä käytännössä.

Miksi toiminnallinen testaus on tärkeää?

Toiminnallinen testaus on tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin, se auttaa varmistamaan ohjelmiston tai järjestelmän toimivuuden ja luotettavuuden. Testaamalla ohjelmiston eri toiminnallisuuksia ja skenaarioita voidaan havaita mahdolliset virheet, poikkeamat tai puutteet, jotka voisivat vaikuttaa sen suorituskykyyn tai toimintaan. Näin voidaan korjata nämä ongelmat ennen kuin ne vaikuttavat käyttäjäkokemukseen tai aiheuttavat suurempia vikoja.

Toiseksi, toiminnallinen testaus auttaa varmistamaan ohjelmiston tai järjestelmän vaatimusten täyttymisen. Ohjelmistolle tai järjestelmälle asetetut vaatimukset määrittelevät sen toiminnallisuuden ja odotetun suorituskyvyn. Toiminnallisen testauksen avulla voidaan tarkastella, miten hyvin ohjelmisto vastaa näitä vaatimuksia ja onko se valmis käyttöönottoon. Tämä auttaa vähentämään riskejä ja varmistamaan, että ohjelmisto täyttää asiakkaiden odotukset ja tarpeet. Kaikki tehty testaus lisää luottamusta järjestelmään ja toiminnallinen testaus on yksi tehokkaimmista tavoista hankkia tätä luottamusta.

Toiminnallisen testauksen ja ei-toiminnallisen testauksen erot

Toiminnallisen testauksen tarkoitus on varmistaa, että ohjelmisto toimii toivotulla tavalla ja täyttää asetetut vaatimukset toiminnallisuutensa puolesta. Toiminnallinen testaus tehdään usein loppukäyttäjän näkökulmasta, ja suoritetaan käyttöliittymää käyttäen.

Ei-toiminnallisessa testauksessa taas käydään läpi nimenmukaisesti muuta kuin näkyvää toiminnallisuutta, esimerkiksi suorituskykyä, vikasietoisuutta tai resurssien käyttöä. Ei-toiminnallinen testaus on tyypillisesti vaikeampaa suunnitella sekä toteuttaa, koska järjestelmää ei käytetä sille tyypilliselle tavalla vaan yritetään luoda erikoistilanteita, jotka tulevat tuotantokäytössä vastaan.

Miten toiminnallista testausta tehdään?

Toiminnallista testausta voidaan suorittaa useilla eri menetelmillä ja vaiheilla. Tässä yksi lähestymistapa toiminnallisen testauksen suorittamiseen:

1. Vaatimusten ymmärtäminen: Ensimmäinen vaihe on perehtyä ohjelmiston tai järjestelmän toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä auttaa ymmärtämään, mitä toiminnallisuuksia testataan ja millaisia tuloksia odotetaan.
2. Testisuunnitelman ja testitapauksien suunnittelu: Seuraavaksi tehdään testaussuunnitelma, joka määrittelee, mitkä osa-alueet testataan ja miten testit suoritetaan. Sitten laaditaan testitapaukset, jotka kuvaavat erilaisia skenaarioita ja toiminnallisuuksia, jotka testataan. Jos on tarkoitus tehdä testaus tutkivana testauksena, tämä vaihe sisältää ylä-/otsikkotason suunnittelun.
3. Testien suorittaminen: Testitapaukset suoritetaan suunnitellun testisuunnitelman mukaisesti. Testit voivat olla manuaalisia, jossa testaaja suorittaa testitapaukset tai tutkivat tapaukset käsin, tai automatisoituja, jolloin testit suoritetaan testiautomaatiokehyksen tai ohjelmointikielen avulla.
4. Tulosten tarkistaminen: Suoritettujen testien tuloksia verrataan odotettuihin tuloksiin ja vaatimuksiin. Testaaja tarkistaa, onko ohjelmisto tuottanut oikeat tulokset ja toiminut odotetulla tavalla. Havaitut virheet ja poikkeamat kirjataan ylös ja raportoidaan kehitystiimille. On myös hyvä kirjata ylös muitakin asioita ja ehdotuksia, jotka testauksen aikana nousevat esille. Osa näistä havainnoista toteutettuna voi olla hyvinkin merkittäviä käyttökokemuksen kannalta.
5. Virheiden seuranta ja korjaaminen: Mikäli testauksessa havaitaan virheitä, ne raportoidaan kehitystiimille. Kehitystiimi analysoi raportoidut virheet ja korjaa ne tarvittaessa. Testaus jatkuu korjausten jälkeen, kunnes ohjelmisto täyttää toiminnalliset vaatimukset.
6. Testitulosten dokumentointi ja raportointi: Testitulokset ja havaitut virheet dokumentoidaan ja raportoidaan asianmukaisesti. Testiraportit auttavat tiimejä ymmärtämään testien tulokset, havaitut virheet ja korjaukset.

On tärkeää huomata, että toiminnallista testausta voi suorittaa iteratiivisesti ja testauksen kattavuus voi vaihdella projektin tarpeiden ja resurssien mukaan. Testaus on myös monesti hyödyllistä sulauttaa jatkuvan integroinnin ja jatkuvan toimituksen (CI/CD) prosesseihin, mikä mahdollistaa automaattisen testien suorittamisen osana kehitysprosessia.

Toiminnallisen testauksen työkalut

Ohjelmiston toiminnallista testausta varten on olemassa useita erilaisia työkaluja, jotka auttavat testien suorittamista ja hallintaa. Seuraavassa joitain yleisesti käytettyjä työkaluja tekniseen toiminnalliseen testaukseen:

1. Selenium: Selenium on avoimen lähdekoodin työkalu, jota käytetään web-sovellusten automatisoituun testaukseen. Se tarjoaa rajapinnan, jonka avulla voi kirjoittaa testiskriptejä useilla ohjelmointikielillä ja suorittaa toiminnallisia testejä selaimessa.
2. JUnit ja TestNG: Nämä ovat suosittuja testikehyksiä Java-sovellusten testaukseen. 
3. Cucumber: Cucumber on BDD (Behavior-Driven Development) -työkalu, joka auttaa kirjoittamaan toiminnallisia testiskenaarioita luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Se yhdistää liiketoimintavaatimukset ja testitapaukset, mikä helpottaa yhteistyötä kehittäjien ja sidosryhmien välillä.
4. SoapUI: SoapUI on työkalu, jota käytetään web-palvelujen toiminnallisen testauksen suorittamiseen. Se tukee SOAP- ja REST-pohjaisten rajapintojen testaamista ja tarjoaa mahdollisuuden luoda monimutkaisia testiskriptejä.
5. Postman: Postman on toinen työkalu, jota käytetään REST-rajapintojen testaukseen. Se tarjoaa helppokäyttöisen käyttöliittymän API-kutsujen tekemiseen, testien automatisointiin ja tulosten analysointiin.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä työkaluista, joita käytetään ohjelmiston toiminnalliseen testaukseen. Työkalujen valinta ja sopivuus riippuu projektin vaatimuksista, teknologioista ja käytettävistä ohjelmointikielistä.

Miten toiminnallinen testaus voidaan automatisoida?

Toiminnallisen testauksen automatisointi voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Seuraavassa kaksi keskeistä tapaa automatisoida toiminnallista testausta:

1. Testiautomaatiokehys (eng. framework): Testiautomaatiokehyksen hyödyntäminen on yleinen tapa automatisoida toiminnallista testausta. Tällainen kehys tarjoaa työkaluja ja toiminnallisuuksia testien luomiseen, suorittamiseen ja hallintaan. Yleisiä esimerkkejä ovat Selenium WebDriver (web-sovelluksille), Appium (mobiilisovelluksille) ja Robot Framework (vähän kaikelle). 

Testiautomaatiokehykset tarjoavat rajapintoja, joiden avulla testit voidaan kirjoittaa skripteinä tai koodina. Näin testit voivat simuloida käyttäjän toimintaa, tarkistaa tulokset ja havaita virheet.

2. Skriptaus ja koodaus: Toiminnallista testausta voidaan automatisoida myös suoraan skriptien tai koodin avulla. Ohjelmointikieliä, kuten Python, Java, C#, ja Ruby, voidaan käyttää testien kirjoittamiseen ja suorittamiseen. Tämä lähestymistapa antaa testaajille suuremman joustavuuden testien luomiseen ja suorittamiseen. Testitapaukset voidaan kirjoittaa skripteinä, jotka toistavat erilaisia käyttäjän toimintoja ja tarkistavat ohjelmiston vastaukset. Testit voivat myös sisältää odotettujen tulosten vertailua ja virheiden havaitsemista.

On tärkeää huomata, että toiminnallisen testauksen automatisointi vaatii suunnittelua, testauskohteen määrittämistä ja asianmukaisten työkalujen valintaa. Testitapaukset ja -skriptit tulee laatia huolellisesti ja ne on pidettävä ajan tasalla. Hyvin suunniteltu ja tehokas automatisointiratkaisu voi kuitenkin parantaa testauksen tehokkuutta ja nopeuttaa testisyklejä.

Käyttäjäkokemuksen (UX) parantaminen toiminnallisen testauksen avulla

Toiminnallinen testaus parantaa käyttäjäkokemusta useilla tavoilla. Ensinnäkin, testaamalla ohjelmiston tai järjestelmän eri toiminnallisuuksia varmistetaan, että ne toimivat suunnitellulla tavalla ja täyttävät käyttäjien tarpeet. Tämä auttaa vähentämään käyttökatkoksia, virheellisiä tuloksia tai muita toiminnallisia ongelmia, jotka voisivat aiheuttaa turhautumista tai epävarmuutta käyttäjille. Laadukas toiminnallinen testaus varmistaa, että ohjelmisto toimii luotettavasti ja tarjoaa sujuvan ja odotusten mukaisen käyttökokemuksen.

Toiseksi, toiminnallinen testaus auttaa tunnistamaan ja korjaamaan käyttöliittymään tai käytettävyyteen liittyviä puutteita. Testauksen avulla voidaan arvioida, miten hyvin käyttäjät voivat navigoida, syöttää tietoja ja saada tarvittavat tiedot ohjelmistosta. Mikäli testit paljastavat käyttöliittymän tai käytettävyyteen liittyviä ongelmia, ne voidaan korjata ennen ohjelmiston julkaisua. Tällä tavoin toiminnallinen testaus varmistaa, että käyttäjät voivat käyttää ohjelmistoa helposti, tehokkaasti ja ilman turhautumista, mikä parantaa heidän käyttökokemustaan ja tyytyväisyyttään.

Yhteenveto

Toiminnallinen testaus on siis ohjelmistotestauksen menetelmä, jossa käyttäjän näkökulmasta tarkastellaan, miten hyvin sovellus vastaa sille asetettuja toiminnallisia vaatimuksia. 

Toiminnallinen testaus on tärkeää koska sen avulla voidaan varmistaa/parantaa ohjelmiston tai järjestelmän toimivuutta ja luotettavuutta. Testaamalla ohjelmiston eri toiminnallisuuksia ja skenaarioita voidaan havaita mahdolliset virheet, poikkeamat tai puutteet, jotka voisivat vaikuttaa sen suorituskykyyn tai toimintaan. 

Toiminnallisen testauksen avulla voidaan havaita mahdolliset virheet, poikkeamat tai puutteet, jotka voisivat vaikuttaa ohjelmiston suorituskykyyn tai toimintaan. Näin ongelmat voidaan korjata ennen kuin ne vaikuttavat käyttäjäkokemukseen ja asiakastyytyväisyyteen.

• Blog
|
• Ohjelmistotestaus